Yritykset tarvitsevat tukea lyhytaikaiseen työllistämiseen, mielikuvaongelmat myös esteenä

Pirkanmaalaisyritysten parissa toteutettu laaja, noin 450 pk-yritystä kattanut kysely kertoo karua kieltä yritysten valmiuksista ottaa työttömiä aktiivimallin edellyttämään lyhytaikaiseen, niin kutsuttuun keikkatyöhön. Vastanneista yrityksistä 80 prosenttia ei kysyttäessä usko, että heillä olisi tarjota keikkatöitä lähitulevaisuudessa. Osa vastanneista yrityksistä oli kuitenkin halukas saamaan lisätietoa keikkatyöllistämisen käytännöistä. Nämäkin huomioiden noin 65 % yrityksistä ei ollut kiinnostunut keikkatyön tarjoamisesta, ja 75 % yrityksistä näki sille paljon tai hyvin paljon esteitä.

Suurin osa ei kokenut ylipäätään tarvetta keikkatyöläisille tai yrityksen taloudellinen tilanne ei siihen anna mahdollisuutta.  Eniten mielenkiintoa löytyi poissaolojen tuuraamiseen sekä kausiluontoisiin tehtävien tarjoamiseen keikkaluonteisena.

Suurimpana esteenä  tarjota keikkatyötä yritykset ilmoittivat tyypillisimmin yleisesti vaikeuden löytää sopivia tekijöitä, sekä tarkemmin työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon puutteet. Esiin nousivat myös huonot aiemmat kokemukset työttömien työnhakijoiden motivaatiosta ja asenteesta tehdä töitä.  Lyhytaikaisen työn teettämiseen ja tekemiseen kaivataan siis myös molemminpuolista asennemuutosta.

Myös perehdytykseen, erilaisiin lupiin ja aloitukseen liittyvät haasteet mainittiin merkittävänä keikkatyöllistämisen esteenä.

Keikkatyö on uusi malli

Keikkatyö on noussut uutena työn tekemisen mallina esiin työttömien aktiivimallin myötä. Mallissa työtön työnhakija voi yhtenä vaihtoehtona osoittaa aktiivisuutensa tekemällä keikkatyötä joko 18 tuntia työsuhteessa tai ansaitsemalla 241€ yrittäjämäisesti vuosineljänneksellä. Tampereella tehdyn kyselyn tulosten valossa keikkatyön saaminen yrityksistä ilman aiempaa kontaktia yritykseen on vaikeaa.  Markkinoilla jo olevia uudenlaisia työn tekemisen muotoja ja esimerkiksi mobiililaitteilla toimivia keikkatyöpalveluita ei vielä laajalti tunneta.

“Haastattelujen perusteella yritykset tarvitsevat tukea ja kannusteita keikkatyöllistämiseen”, kertoo tutkimuksen organisoinut Eija Kiviranta Work Pilots Oy:sta. “Yrityksillä on suuri huoli keikkatyöllistämisen tuomasta ylimääräisestä byrokratiasta ja velvoitteista. Kiireen keskellä ei pystytä suunnittelemaan työn uudelleenorganisoimista siten, että osan töistä voisi teettää esim. keikkatöinä”.

”Kaiken tekemättömän työn saa tehdyksi, kunhan yritykset vain lähtevät aktiivisesti hakemaan tukea ja suostuvat autettavaksi”

Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Petri Pekkola oli mukana kyselyn suunnittelussa ja teettämisessä eikä ylläty kyselyn tuloksista: ”Oli odotettavissa, että yritykset eivät vielä tunne tarpeeksi hyvin keikkatöiden teettämiseksi tarjottuja keinoja ja julkisia työllisyyspalveluja. Tulemme jatkamaan aktiivisesti tiedottamista työn teettämisen kaikista eri tavoista ja yrityksille tarjottavista palveluista: kaiken tekemättömän työn saa tehdyksi, kunhan yritykset vain lähtevät aktiivisesti hakemaan tukea ja suostuvat autettavaksi.”

Kyselytutkimuksen toteutti mobiilia keikkatyöpalvelua tarjoava Work Pilots Oy Tampereen kaupungin toimeksiannosta, ja se tehtiin helmi-maaliskuussa 2018.

Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää voisiko aktiivinen kontaktointi yrityksiin tuottaa tulosta työelämään pääsemiseksi. Kyselyssä haastattelijoina toimi viisi pitkäaikaistyötöntä, jotka valittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa.

Puhelimitse tehdyn kartoituksen avulla työttömät täyttivät omat aktiivimallin aktivointivelvoitteensa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yksi heistä sai tutkimusta tehdessään vakituisen työpaikan kyselyn kohteena olevasta yrityksestä.

Lisätietoja:

• Petri Pekkola, palvelupäällikkö, Tampereen kaupunki, työllisyyspalvelut, puh 040 760 8116

• Eija Kiviranta, perustajaosakas, Work Pilots Oy, puh 040 709 0150